torstai 11. heinäkuuta 2019

Onko onnellisuus matka vai määränpää

Olen pohtinut onnellisuutta monesta vinkkelistä tässä lähiaikoina. Milloin olemme onnellisimmillamme? Mikä tekee meidät onnelliseksi? Ja olemmeko aina oikeutettuja tuntemaan onnea?

Entä paljonko meidän tulee sietää asioita, jotka eivät tee meitä onnelliseksi? Paljonko olet valmis laittamaan likoon toisen onnellisuuden vuoksi?

Olen huomannut että me, jotka elämme täällä hyvinvointi valtiossa, helposti iloitsemme vain isoista asioista. On helppoa olla onnellinen, kun saa palkankorotuksen, valmistuu koulusta, vastaanottaa haluamansa työ- tai opiskelupaikan tai esimerkiksi pääsee viikon aurinkolomalle stressaavan työvuoden jälkeen. Määrittelen nämä esimerkit elämän isoiksi asioiksi, jotka tapahtuu vain muutaman kerran elämässä. Joten iloitsemmeko suuresti vain muutaman kerran elämämme aikana?

Oletko koskaan miettinyt miten rajoittuneeksi meidän oma onni voi vuosien saatossa mennä, jos onnen tunnetta tuottaa vain nämä elämän isoimmat kohokohdat?

Olen pitkälti sitä mieltä, että onnellisuus riippuu sinusta itsestäsi. Usein kysyttäessä nimeämme perheen ja rakkaamme onnellisuuden aiheeksi ja kyllähän he sitä ovatkin, mutta mitä jos olisit itse oman elämäsi onnellisuuden aihe?

Ole onnellinen omasta kodistasi, jonka olet laittanut juuri sen näköiseksi kun itse haluat. Ole onnellinen puhtaasta ja laadukkaasta ruuasta, jonka sinä päivänä syöt. Ole onnellinen rentouttavasta iltakävelystä, koska terveytesi salli sen. Ole onnellinen siitä, että olet Suomessa, sillä olemme luultavasti sillä hetkellä paremmassa turvassa kuin suurin osa maailman väestöstä. Ole onnellinen siitä, mitä olet itse omin voimin saavuttanut ja mitä tulet vielä saavuttamaan. Ole onnellinen siitä, että olet saanut kasvaa juuri sellaiseksi ihmiseksi mitä olet nyt.


Mitä jos elämässä tuntee enemmän epäonnea kuin onnea?

Jokaisen meistä päätavoite on olla onnellisia, mutta joskus se vain ei ole niin helppoa. En nyt halua yllyttää ketään eroamaan tai irtisanoutumaan, mutta ehkä miettimään mikä tekee sinut onnettomaksi ja onko asian eteen tehtävissä jotain, ennen sitä suurempaa ja lopullista ratkaisua. Jos mietietään vaikka yleistä murhetta, joka luo ihmisille harmaita hiuksia, nimittäin työpaikkaa. Jos sinusta tuntuu ettei sinua arvosteta tai vahvuutesi ei pääse oikeuksiinsa työpaikalla, pyydä heti esimiestäsi istumaan kanssasi alas, jotta tilanteeseen saadaan muutos. Näin olet osoittanut, että välität työstäsi ja on esimiehesi vuoro näyttää että he myös välittävät sinusta työntekijänä. Jos muutosta ei tapahdu, voit siirtyä muualle töihin tietäen että olet yrittänyt parhaasi.

Myös parisuhde on sellainen aihe, joka tulee usein esille kun puhutaan onnellisuudesta. Se voi tehdä erittäin onnelliseksi, mutta myös joissain tapauksissa erittäin epäonnelliseksi. Keneenkään ei tule kestää huonoa kohtelua parisuhteessa, ei minkäälaista mollaamista, vähättelyä, pilkkaamista eikä minkään tasoista väkivaltaa. Asioista täytyy osata puhua yhdessä, mutta jos olet onneton suhteessasi ihmisen kanssa, joka ei nosta sormeakaan sinun onnesi vuoksi, on aika nostaa viisi ja vilkuttaa hyvästit.


Vaikeina aikoina palaan usein lapsuuteeni. Kuinka olikaan helppoa olla onnellinen 5-vuotiaana. Onnellisuus kasaantui pienistä asioista, kun isi toi kaupasta sen 0,20e maksavan muumi karkkiaskin tai kun onnistuit piirtämään kissankuonon juuri täydellisesti ja kun sisko otti tiukkaan halaukseen, kun hiekkalaatikolla hiekkakakku sortui. Palauta nuo samat fiilikset nykyaikaan ja huomaatkin miten helppo on olla onnellinen, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Panosta onnellisuuteesi ja tee töitä sen eteen, koska olet sen ansainnut. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti